Huawei Honor 8: Pretty in pink

Tällä kertaa tuleekin vähän erilaista blogipostausta, sillä pitkästä aikaa olen päässyt kokeilemaan uusia laitteita! Pääsin testaamaan Huawein uutta Honor 8 -puhelinta ihanassa Sakura Pink –värissä, ja ajattelin jakaa nyt oman käyttökokemukseni puhelimesta.

Alunperin olin väristä hieman skeptinen, sillä en koe itseäni varsinaisesti vaaleanpunaiseksi tyypiksi, mutta aika nopeasti ihastuin sen tyylikkääseen väriin. Lasinen pinta antaa värille kauniin elävän sävyn ja mielestäni puhelimessa on onnistuttu hienosti välttämään omaan makuun liian imelä baby pink -sävy.

Lasipinta antaa puhelimelle hyvän käsituntuman, mutta tekee puhelimesta myös samalla todella liukkaan. Kannattaa siis harkita suojakuoren hankkimista. Omalle puhelimelle sain erittäin tyylikkään läpinäkyvän takakuoren, jossa on hopeanväriset vahvistukset kulmissa. Kulmien vahvistus on ainakin omille puhelimille tarpeellinen, sillä kaikki aiemmat puhelimet ovat ottaneet osumaa nimenomaan kulmiinsa.

Kokonsa puolesta puhelin on hyvän kokoinen. Näyttö on riittävän suuri (5.2”) mutta mahtuu silti hyvin pienempäänkin käteen, kuten omaani.

Puhelimesta löytyy myös hyvä kamera, josta riittää ominaisuuksia ehkä vähän liikaakin tällaiselle ”peruskäyttäjälle” joka ei osaa kuvien kanssa turhaa kikkailla, mutta sopii siis varmaan vähän vaativampaankin makuun.

Erikoisuutena puhelimessa on kääntöpuolella oleva 3D-sormenjälkilukija ja älypainike, jonka itse koin melko turhaksi ominaisuudeksi. Painikkeella voi hallita sovelluksia ja siihen voi aktivoida erilaisia toimintoja, kuten vaikkapa puheluun vastaamisen. Painikkeeseen osui kuitenkin vahingossa sormi lähes joka käyttökerralla, jonka johdosta näytölle pamahti ilmoitus älynäppäimen aktivoimisesta. En löytänyt laitteen valikoista mahdollisuutta älynäppäimen poiskytkemiseen, mutta voi olla että sellainenkin on mahdollista.

Hauskana ominaisuutena puhelimessa on screenshotit, jotka pystyy ottamaan koputtamalla puhelinta kahdesti esimerkiksi sormen nivelellä. Tämä oli paitsi hauska, myös mielestäni helpompi tapa kuin esimerkiksi kahden näppäimen samanaikaisesti pohjassa pitäminen, kuten nykyisessä Samsungin S6 Edge –puhelimessani.

Olisin myös kaivannut ohjelmien kuvakkeet erillisen valikon taakse, eikä suoraan työpöydälle, mutta tämäkin on varmasti tottumiskysymys.

Loppuun vielä tarkemmat speksit:

  • Käyttöjärjestelmä: Google Android OS v6.0.1 (Marshmallow / EMUI 4.1)
  • Näyttö: 5.2″ IPS kapasitiivinen kosketusnäyttö, 16M väriä, 1080×1920 resoluutio, 423 ppi pikselitiheys
  • Kamera: 2 x 12 mpxl, f/2.2, dual-LED -salama, HDR, Geo-Tagging, kasvojentunnistus, video 1080p@60fps, etukamera 8 mpxl (f/2.4, LED-salama, panoraama)
  • Muisti: 4 Gt RAM-muistia, 64 Gt massamuisti, microSD-muistikorttipaikka (microSDHC/SDXC-tuki 128 Gt asti)
  • Akku: 3000 mAh Li-Po
  • Mitat: 141.6 x 71.2 x 7.8 mm
  • Paino: 153 g
  • Muita ominaisuuksia: sisäänrakennettu GPS-vastaanotin, Glonass, A-GPS, Liiketunnistin, valoisuudentunnistin, kiihtyvyysanturi, Google Search, Google Maps, Gmail, YouTube, Infrapuna, pikalataus, sormenjälkitunnistin, USB Type-C, DTS Sound

Kaiken kaikkiaan Huawei Honor 8 on varmasti nappivalinta uutta puhelinta harkitsevalle, joten jos uuden luurin hankinta on edessä niin suosittelen lämpimästi! 🙂

Kiitos 2016

Tämän kirjoituksen olin suunnitellut tekeväni jo viimeistään Loppiaisena, mutta kuinkas taas kävikään. Viimeiset neljä päivää täällä on koko perheen voimin kärvistelty vatsataudissa, koiraa myöten, ja sitä edeltävä viikko oli täynnä väsymystä. Tänään oli kuitenkin taas ensimmäinen ”normaali” päivä sitten viime viikon, joten päätin saada tämänkin postauksen vihdoin valmiiksi.

Olen oikeastaan itse jo ihan täynnä ”viime vuotta” ja täällä on jo katse pitkällä keväässä. Halusin kuitenkin hieman vielä muistella viime vuoden tapahtumia ja kurkata miten viime vuodelle asetetut tavoitteet tuli täytettyä sekä mitkä olivat viime vuoden suosituimmat postaukset.

Vuosi 2016 pähkinänkuoressa

Vuonna 2016 palasin hoitovapaalta töihin kun pikkumies täytti yhden vuoden. Ehdin viime vuoden aikana työskennellä kahdessa eri kohteessa ja suorittaa töiden ohella vartijakortin. Viime vuoden lopussa saavutin myös tradenomiopintojen opintopisteistä puolet, joten opintoja olisi enää puolet jäljellä!

Tapasin vuoden aikana ihan huikeita tyyppejä ja tutustuin uudelleen muutamaan vanhempaan tuttavuuteen. Pääsin käymään muutamissa hienoissa juhlissa ja loppuvuosi olikin juhlia täynnä. Kesän lopussa juoksin myös ensimmäisen puolimaratonin, ja vielä alitin tavoiteaikani.

Meidän pikkumies meni vuoden aikana päiväkotiin, oppi kävelemään ja puhumaan. Tämän voisi jakaa vielä miljooniin pieniin taidonnäytteisiin, mutta kaiken kaikkiaan on ollut huikeaa katsoa pienen ihmisen kehitystä tämän viimeisen vuoden aikana!

Vuoden 2016 suosituimmat postaukset

  1. Luuta ja nahkaa (278 lukijaa)
  2. Ajatuksia imetyskohusta (133 lukijaa)
  3. Lastenjuhlat – kilpavarustelua or not? (126 lukijaa)

Lukijamääristä voidaan päätellä ettei meikäläinen löydä ehkä tietään mihinkään Blog Awardseihin (eikä ole kyllä tarkoituskaan), mutta toisaalta tällä hetkellä tässä ollaankin vähän horrosvaiheessa. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan myös blogin suhteen, toistaiseksi aika ei anna periksi tämän enempää. 🙂

Tavoitteet vuodelle 2016

Näitä tavoitteita en avaa tähän otsikkoja enempää, alkuperäinen postaus niihin liittyen löytyy täältä. Viime vuoden tavoitteet olivat siis seuraavat:

  1. Riittävästi laatuaikaa perheen kanssa– perhe tulee aina ensin, mielestäni tämä linja on pitänyt hyvin!
  2. Tehokas opiskelu– tehokas tai välillä vähemmän tehokas, oman jaksamisen puitteissa kuitenkin ihan hyvä tahti.
  3. Henkinen ja fyysinen jaksaminen– arjen tasapainottelu on onnistunut yllättävän hyvin ja fyysistä kuntoa ylläpiti kesän juoksuharrastus.
  4. Ammatillinen kehittyminen– perässä pysyttiin tässäkin asiassa, työnantajan toimesta.
  5. Blogiin uusi ulkoasu– edelleen vaiheessa, mutta koittakaa kestää.
  6. Kuvankäsittelytaidot– tässäkään asiassa ei oikeastaan ole kehitystä tapahtunut, mutta koulussa tämä nousee agendalle varmaankin tämän vuoden aikana.
  7. Kuvaaminen– suoraan sanottuna en ole nostanut tämän asian eteen tikkua ristiin, ehkä tänä vuonna?
  8. Rahan säästäminen– tili tuli tili meni, jos tämäkin säilytetään ensi vuoden tavoitelistalla.
  9. Vaatekaapin päivittäminen– minimaalisilla muutoksilla eteenpäin…
  10. Parisuhteen ylläpitäminen– tästä on yritetty pitää kiinni ja mielestäni onnistuttu myös!

En ajatellut asettaa tälle vuodelle uusia tavoitteita, mielestäni tuolla viime vuoden tavoitelistalla on aika hyvä painaa vielä tämäkin vuosi eteenpäin.

Jotta homma ei menisi liian tylsäksi niin lisätään sinne kuitenkin vielä kesän puolimaratonin ajan alittaminen (2h 2min) sekä aktivoituminen työmarkkinoiden puolella, jos ei vielä muuten niin edes verkostoitumisen kannalta. 😉

Näihin kuviin ja tunnelmiin, ja edellä mainituilla tavoitteilla eteenpäin!

Pysykäähän kuulolla. <3

Joulukuu kuvina

Joulu ja uusi vuosi on nyt juhlittu, ja paluu arkeen juhlapyhien jälkeen on koittanut.

Vaikka kaikilla pursuaa varmasti koko joulu jo korvista, niin ajattelin silti jatkaa kuukauden kuvapostaus -sarjaa ja koostaa joulukuun tapahtumat kuviksi. Onneksi se ei kuitenkaan sisällä ihan pelkkää joulua.

Osa kuvista on jätetty pois, ettei olisi liikaa vanhan toistoa, mutta osa saattaa olla tuttuja edellisestä postauksesta tai instagramista. Tässä olisi kuitenkin lyhyt kooste meidän joulukuusta. 🙂

Joulukuussa sairasteltiin, mutta siitä huolimatta pieni potilas jaksoi leikkiä ja teloa itseään.

Joulutähti löysi tiensä ikkunaan, mutta lopulta vähän korkeammalle – jostain kumman syystä. Kävimme myös kuuntelemassa Lasten kauneimpia joululauluja pienen tontun kanssa.

Pääsin kokeilemaan Huawein uutukaisia, Huawei Fitiä sekä pinkkiä Honoria. Näistä ehkä lisää myöhemmin. 😉

Ajattelin tehdä helpot, nopeat ja edulliset lahjat muutamille ystäville ja päiväkodin tädeille. Kyllä näihin sittenkin sai aikaa kulumaan.. 😀

Minimies taas perus puuhissaan…

Kävin äidin luona rentoutumassa viinilasin ääressä ja samalla reissulla bongasin Tigerista jotain hupaisaa. Harmi etten löytänyt noita kengänsuojia marraskuun juhliin!

Joululahjojen fiilistelyä. <3

Sitten vielä loppuun ne pakolliset joulukuvat. Sekä kuusi että pukki on edelleen hengissä, jes!

Seuraavassa postauksessa käydään vielä läpi, mitä kaikkea se viime vuosi pitikään sisällään ja mitä tapahtui viime vuodeksi asetetuille tavoitteille sekä kurkataan vuoden suosituimmat postaukset.

Stay tuned! 🙂

Joulu on jo ovella

Kahden päivän päästä on jouluaatto. Koko syksy on mennyt ihan hurjaa vauhtia, ja nyt vihdoin päästään rauhoittumaan kun vuosi huipentuu joulun viettoon.

Mainitsinkin jo edellisessä postauksessa, että tämän joulun vietämme ensimmäistä kertaa meillä. Se on tuonut mukanaan vähän lisäpuuhaa, vaikka olenhan ollut aiempinakin vuosina äidin apuna valmistelemassa.

Minulla kävi oikeastaan aika hyvä tuuri, että vuorolistalleni oli laitettu työajanlyhennysvapaat juuri tälle joulua edeltävälle viikolle – tosin torstain ja perjantain joudun olemaan töissä. Olen kuitenkin tässä ajassa saanut sekä kouluhommat viimeisteltyä että suurimman osan jouluvalmisteluista tehtyä. Nyt voi rauhassa käydä vielä pari päivää töissä ja rauhoittua joulun tunnelmaan.

Loppuun vielä hieman kuvia meidän jouluvalmisteluista ja joulun koristeluista. 🙂

Kuusi ja pukki koristaa olohuonetta. Molemmat ovat saaneet olla ihmeellisen rauhassa, vaikka silloin tällöin kuusesta käydään nappaamassa joku koriste tai pukista revitään olkia. Mutta ovat sentään molemmat vielä pystyssä! 😀

Viimevuotinen askarteluprojekti pääsi tänäkin vuonna olohuoneen hyllyn päälle koristeeksi.

Lapsuudenkodistani tutut tontut koristavat ikkunoita ja tuovat itselleni sellaisen perinteisen joulutunnelman.

Ylimääräiset kuusenkoristeet ja jouluvalot pääsivät käyttöön makuuhuoneen tunnelmavaloksi.

Yksi joulun parhaista asioista on ruoka – sitä on paljon ja montaa sorttia!

Ihanaa joulun odotusta kaikille ja muistakaa ottaa rennosti! <3

 

Marraskuu kuvina

Ennen kun käännetään katseet kokonaan joulun suuntaan, voitaisiin vielä kurkistaa mitä se marraskuu pitikään sisällään. 🙂

Omalta osaltani marraskuu oli varmasti koko vuoden juhlapitoisin kuukausi, josta mainitsinkin jo edellisessä postauksessani. Marraskuu, kuten myös koko syksy on ollut aika hektistä aikaa koulun suhteen, mutta vielä viikon puristuksen jälkeen sekin alkaa olla tältä vuodelta taputeltu.

Nyt ollaan viikko sairasteltu ja deadlinet hengittää niskaan, mutta koska huomasin että tentti, jota olin aikeissa tehdä tänään onkin avoinna vasta ensi viikolla (näin kartalla sitä taas ollaan), sain ihan loistavan tilaisuuden koostaa teille marraskuun kuvapostauksen jopa melkein ajoissa! 😉 Olkaa siis hyvät:

Marraskuu oli opiskelun aikaa. Ensin työn puolesta vartijakurssilla (jep, taas) ja sen ohella vähän ruotsia ja kaikkea muuta ihanaa.

Marraskuussa juhlittiin myös meikäläisen syntymäpäiviä. Maailman parhain työkaveri oli ostanut lahjoja ja järjestänyt aamiaisen töihin. Myös pikkumies oli käynyt mummin kanssa hakemassa äidille kukan, jonka minimies oli kuulemma ihan itse valinnut ja opetellut myös onnittelulaulun. Ihan parhautta. <3

Mustaa vai blingiä? Sitä pähkäiltiin ja päädyin ottamaan lopulta molemmat!

Ensilumista riemastuneena raahasin lapseni heti pulkkamäkeen. Myöhemmin lunta tuli vielä paljon lisää ja siitähän piisasi riemua.

Marraskuussa myös herkuteltiin. Täytyy kyllä tunnustaa, että erikoissuklaiden sijaan preferoin ihan tavallista. 😉

Taapero pääsi käsiksi ostoskassin sisältöön kohtalokkain seurauksin. Ostokset ei kuitenkaan onneksi sisältäneet koirien olutta (!?), joka jäi vielä toistaiseksi mysteerituotteeksi…

Taaperolla vauhtia piisasi ensin DigiExpo, SkiExpo jne. -messuilla sekä myöhemmin pikku supermiehenä päiväkodin naamiaisissa.

Marraskuun huikein tilaisuus oli Tennisgaala, johon sain työkaverini kanssa kunnian osallistua.

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Nyt käännetään katseet kohti joulua, joka meidän perheessä järjestetäänkin ihan ensimmäistä kertaa tänä vuonna meidän kotonamme. Toivottavasti saadaan siitä yhtä rento ja seesteinen kuin aina aiempinakin vuosina, taaperosta huolimatta. 😉

Synttärit + ARVONTA!

Tänään on kulunut tasan vuosi siitä, kun kirjoitin ensimmäisen postaukseni tänne blogiin. Tähän vuoteen on mahtunut todella paljon asioita, joista harmillisesti vain murto-osa on ehtinyt blogiin asti.

Marraskuu on ollut varsinainen juhlakuukausi, sillä olen jo ehtinyt juhlimaan syntymäpäiviäni, edustanut kahteen kertaan firman pippaloissa sekä juhlinut ystävän pyöreitä vuosia. Jonon jatkeena on vielä blogin 1v (en järjestä mitään juhlia, mutta voin juhlia tätä asiaa henkisenä saavutuksena) sekä puolison tulevat syntymäpäivät. Elämäni on siis yhtä juhlaa!

Synttäreiden kunniaksi ajattelin arpoa pienen lahjan teidän lukijoiden kesken. Lahjaa ei ole muilta tahoilta sponsoroitu ja sen sisältö pysyy yllätyksenä! 😉

OSALLISTUMISOHJEET: Voit osallistua arvontaan tykkäämällä Ruuhkavuosista Facebookissa ja/tai Instagramissa sekä kommentoimalla tämän postauksen viestikenttään nimesi sekä sähköpostiosoitteesi. Voittajaan otetaan yhteyttä sähköpostitse. Osallistumisaikaa on 27.11. asti, ja arvonta suoritetaan 28.11.2016.

Onnea arvontaan! 🙂

Lokakuu kuvina

Koko syksy on mennyt taas ihan hurjaa vauhtia, ja nyt loppuvuotta kohden meno vaan kiihtyy. Kalenteri täyttyy merkinnöistä vielä kiivaammin kuin vuoden aikana normaalisti, mutta onneksi meno taas rauhoittuu lähempänä joulua.

Tiesin jo etukäteen, että tästä loppuvuodesta tulee suhteellisen rankka. Olen onnekkaasti pystynyt opiskelemaan lähes täysin virtuaalisesti viimeiset 1,5 vuotta, mutta nyt kurssilistalle on kasaantunut kursseja joita ei ole mahdollisuutta suorittaa etänä. Otin tälle syksylle kaksi lähiopetuksena toteutettavaa kurssia, joten maanantaisin ja tiistaisin illat menevät koulussa. Onneksi näillä kursseilla on kuitenkin joitakin poikkeuksia, joten ihan joka viikolle ei välttämättä kouluiltaa osu ainakaan molemmille päiville.

Koulun lisäksi minun piti suorittaa töitä varten vartijakurssin toinen osuus, joka kesti puolitoista viikkoa. Voin vain sanoa, että onneksi pääsin eilen takaisin töihin. 😀

Mutta sitten itse asiaan: lokakuun kuvapostaukseen on kertynyt aika vähän kuvia, mutta eikös laatu korvaa määrän? 😉

kollaasi1

  1. Potalla on parasta istua suihku kädessä ja pleikkarin ohjain kädessä. Niin, ja tietty housut jalassa.
  2. Vartijakurssin voimankäyttökoulutuksen jälkeen oli paikat vähän hellänä ja ranteet mustelmilla.

kollaasi2

  1. Avokadoleivät on edelleen ehkä parasta ikinä. Harmittaa, että kuvan leivät onnistuin pilaamaan sitruuna-sormisuolalla ja pippurilla. Never again.
  2. Lokakuussa käytiin viikonloppuisin metsäretkillä. <3

kollaasi3

  1. Minimies sai ensimmäisen korvatulehduksen, joka meni onneksi aika helposti ohi. Kuvassa selviytymispakkaus. 🙂
  2. Pieni korvapotilas sammui kesken leikin lattialle – Kuomat jalassa. <3

kollaasi4

  1. …kun taapero löysi käyttöohjelaatikon.
  2. Pikkumies löysi myös vaatekaapin perälle jemmatut sukset, ja olisi ollut kovasti lähdössä jo hiihtelemään.

kollaasi5

  1. Sain mieheltäni perinteisen synttärilahjan, eli lahjakortin alusvaateliikkeeseen. Ihan vaan pari viikkoa ajoissa, sillä synttärit ovat vasta 9.11. 😀
  2. Taapero päätti kurottaa itselleen hedelmävadilta banaania, ja kuinkas sitten kävikään. Hyvästi Pentik.
  3. Se fiilis, kun illalla ei jaksa tehdä yhtään mitään. Näitä iltoja on ollut nyt viimeaikoina aika paljon.

Siinä oli taas pikainen kooste lokakuun tunnelmista, ei siis mitään kovin uutta ja ihmeellistä. 😉

Talvea kohti mennään – muistetaanhan pukeutua lämpimästi ja näkyä pimeällä!

Taaperon iltapuuhat

Tuota maagista kahden vuoden ikää lähestyessä alkaa huomata lapsessa taas uusia hassuja piirteitä. Esimerkiksi iltapuuhista on tullut meillä varsinainen sirkus, ainakin verrattuna parin kuukauden takaiseen aikaan. Ajattelin tiivistää teille esimerkin meidän tyypillisestä illasta, veikkaan että kuulostaa monelle hyvinkin tutulta. 🙂

Iltapala-aikaan pikkumies lähtee yleensä pakoon, ellen saa houkuteltua jollain todella hyvällä iltapalalla. Tällainen on kuitenkin harvinaista, sillä yleensä se mikä on kelvannut eilen, ei kelpaakaan enää tänään. Tämä on asettanut myös hieman päänvaivaa kaupassa, sillä olen yrittänyt tähän asti pysyä vielä aika terveellisellä tiellä. Nyt on ollut kuitenkin pakko ottaa kovat keinot käyttöön ja kokeilla vähän sokerisempiakin juttuja, kuten mehukeittoja, viilejä ja jugurtteja, mutta ne on yleensä jääneet yhden illan jutuiksi.

20161019_191657

Useimmiten meidän iltapalat on koostuneet TALK-muroista, sillä puuro ei ole kelvannut kotona enää aikoihin. Murojen lisäksi olen saattanut tarjota hedelmiä, mutta niistäkin on suurin osa yleensä lentänyt lattialle. Tällä hetkellä lähes ainoa takuuvarma hedelmä on banaani, jonka syömistä piti jossain vaiheessa jopa vähän rajoittaa.

Seuraavan kerran juostaan pakoon yleensä siinä vaiheessa, kun pitäisi alkaa pukemaan yökkäreitä päälle ja pesemään hampaita. Tämä juoksentelu tapahtuu yleensä ihan hyvällä mielellä, joten se on yleensä lähinnä huvittavaa kun pieni nakupelle juoksee ympäri kämppää kikatellen. Ainakaan vielä ei yleensä vedetä raivareita kun käyn noutamassa pojan takaisin iltatoimien pariin.

Kun yökkärit on puettu ja hampaat pesty, poika usein kiipeää huoneensa nojatuoliin ja sanoo ”SATU”. Meidän satuhetket on kaikkea muuta paitsi idyllisen rauhallisia tarinatuokioita, sillä yleensä se päättyy siihen että poika alkaa touhuamaan kesken lukemisen omiansa tai alkaa selailemaan kirjaa omin päin – jolloin sitä on tietenkin vähän hankalaa enää lukea.

20161019_183101

Unilaulua on useimmiten vaikea laulaa pidättelemättä naurua, kun tyyppi hoilaa täysillä omia laulujaan sekalaisilla sanoilla ja sävelillä. Yleensä kesken lauleskelun aletaan yhtäkkiä huutaa vettä tai ”palaa” (=välipalaa eli pussisosetta), eikä huuto lakkaa ennen kuin herra saa haluamansa.

Vielä juuri ennen nukahtamista hoetaan satunnaisia sanoja yhteen pötköön. Yleensä ne liittyvät jotenkin päivän tapahtumiin, mutta välillä ovat vain ihan satunnaisia sanoja tyyliin ”iskä-äiti-moottori-iskä-moottori-kaivuri” .

Hetken päästä kuuluukin vain tasaista tuhinaa.

Kyllä pienen pojan elämä on niin hassua. <3

Syyskuu kuvina

Hyvää lokakuun puoliväliä! Syyskuusta on vierähtänyt jo näppärästi kaksi viikkoa, mutta koska ollaan VASTA seuraavan kuun puolivälissä, ajattelin ettei vielä ole liian myöhäistä koostaa syyskuun kuvapostausta. 😉

Syy hitaaseen postaustahtiin ja todella heikkoon sisältöön on edelleenkin kiire ja väsymys. Koulutehtäviä riittäisi jonoksi asti, mutta monena iltana olen niin väsynyt että teen nekin vasta sitten kun deadlinet hengittää jo niskaan.

Viimeiset pari viikkoa meillä on koko perhe sairastellut enemmän tai vähemmän, joista viimeisimpänä pojan korvatulehdus ja nyt sitten meikäläisen flunssa. Jes.

Ensi viikon illat oli tarkoitus viettää koulussa intensiiviviikolla, projektijohtamisen kurssilla. Nyt on kuitenkin sairastelu ja muut kiireet vieneet veronsa ja päätin jättäytyä pois kurssilta. Harmi sinänsä, sillä siinä olisi saanut viikossa yhden kurssin kokonaan suoritettua!

Siinä oli lyhyesti meidän kuulumiset, ei varsinaisesti mitään uutta. 😀

Huomasin, että syyskuun osalta oli kertynyt tosi vähän kuvia. Varmaankin edellä mainitut syyt ovat vaikuttaneet asiaan jonkun verran, mutta sain kuitenkin muutaman kuvan raavittua kasaan.

kollaasi1

  1. Jostain takavasemmalta yhtäkkiä alkanut uhmaikä koettelee välillä pienen pojan hermoja. Lattialle heittäydytään huutamaan välillä milloin mistäkin syystä.
  2. Huomasin yhtenä päivänä, että pannunalusiin oli purtu koloja. Nyt niitä on vielä lisääkin… Raukka ei saa ruokaa?
  3. Yksi sunnuntaipäivä vierähti Haltialan tilalla katselemassa elukoita. Kanat olivat kovin juttu heti traktoreiden jälkeen. Oli muuten lämmintä!
  4. Käytiin Verkkokauppa.comissa pyörähtämässä, ja samalla tutkittiin kattotasanteella olevaa hävittäjää.

kollaasi2

  1. Erään taloyhtiön edustalta löytyvä tuulimylly on ollut viimeaikoina meidän ykköskohde, kun ollaan käyty lenkillä anopin kanssa. ”MYLLY!” kuuluu pienen pojan suusta aina kun tuulimylly on näkyvissä.
  2. Tein pitkästä aikaa ”apinaevästä” eli myslipatukoita, kun tuolle pikkumiehelle on välillä vaikea keksiä tarjottavaa. Eivät kelvanneet nekään…
  3. Syyskuussa vietettiin monta viikonloppuaamua lenkin päätteeksi koirapuistossa.
  4. Eräänä iltana karvainen lapsi joutui harjattavaksi. Tässä saldo toisesta kankusta. Toista kankkua ei enää antanut harjata… Karvanlähtöaika. <3

kollaasi3

1. & 2. Imuri on pienen pojan paras ystävä. Odottelen sitä päivää, kun sitä oikeasti osataan käyttää. 😉

3. & 4. Anoppi oli käynyt poimimassa puolukoita! Onnekkaana sain siitä kokonaisen ämpärillisen, josta tein mm. muffinseja. Suureksi yllätykseksi muffinsit menivät kaupaksi myös miesväelle.

Siinä oli taas kuulumisia kuluneen kuukauden ajalta. Palailemme asiaan viimeistään kuukauden päästä! Toivotaan, että arki tästä taas tasaantuu ja ehdin palailemaan myös blogin ääreen hieman tiiviimmin.

Nyt kääriydytään vilttiin ja nautitaan kynttilöistä ja pimeistä illoista, tunnelmallista lokakuun jatkoa! <3

Elokuu kuvina

Loman jälkeinen arki on alkanut kiireisenä. Päivät vierii vauhdilla töissä ja illat menee kouluhommien parissa. Yöt on nukuttu huonosti ja aamuisin on herätty jo reilun kuukauden verran ennen viittä, joten väsymys vie osan tehokkuudesta. Juoksemassa en ole käynyt loman jälkeen lainkaan, sillä joinakin iltoina ei vain jaksa tehdä yhtään mitään. Koko kesän treenit meni ennen kouluhommia, ja nyt on pakko kääntää asiat päälaelleen, että asiat etenee.

Näistä syistä myös blogin kirjoittelu on jäänyt säälittävän vähälle, mutta eiköhän tässä saada asioita tasapainoon syksyn mittaan. Elokuun kuvapostaus on kuitenkin vihdoin saatu rustattua kasaan, ja tässäpä olisi meikäläisen lomakuukausi kuvien muodossa. 🙂

kollaasi1a

  1. Pieni ruokataiteilija taas vauhdissa. Tästäkö syystä amerikkalaisissa elokuvissa leikataan leivistä aina reunat pois? 😀
  2. Leikkipuiston parhaimpia juttuja on kaikki muu kuin leikkitelineet ja hiekkalelut.
  3. Elokuussa piipahdettiin ilmaisilla Lastenfestareilla. Ihan kiva reissu, mutta kivointa taisi olla matkan varrella näkyneet sorsat ja joutsenet.
  4. Loma oli hyvää aikaa sanoa hyvästit tutille. Siitä voit lukea lisää täältä.

kollaasi2

Säällä kuin säällä, loma oli loistavaa aikaa ulkoiluun. <3

kollaasi3

Lomalla tunnetusti myös syödään hyvin, ja tässä siitä muutama räpsy. Vasemmalla alakulmassa taidonnäyte broileripyöryköistä (:D), joiden taikina jäi HIEMAN liian löysäksi pelastusyrityksistä huolimatta. Maistuivat silti hyvältä, joten maku korvaa ulkonäön. 😉

kollaasi4

  1. Yhdet monista kirppislöydöistä! Koko setti taisi olla 6 tai 8 euroa, niin halpaa etten enää edes muista. Hyviä löytöjä kuitenkin.
  2. Junamatkalla tenttiin, johon en ollut oikeastaan valmistautunut. Läpi meni kuitenkin!
  3. Koira päätti taiteilla uuden designin suolatippapulloon.
  4. Sain yhden ikuisuusprojektin päätökseen! Kuvassa komeilevan hyllyn vahasin kovalla kiireellä pois alta ennen töiden alkua jo JOULUKUUSSA. Hyllystä oli kuitenkin hyllytapit hukassa enkä saanut aikaiseksi hommata uusia, joten se lojui vaivaiset 8kk meidän makuuhuoneessa odottamassa kasaamista…

kollaasi5

1. & 2. Todisteita opiskelusta. 😉

3. Pieni apulainen ollut taas kovasti vauhdissa. Porrasjakkara sai siirtyä parvekkeelle ja tuon folion käyttäminen on ollut muuten tosi mukavaa…

kollaasi6a

1. & 2. Vietettiin treffi-iltaa Classical Trancelations -konsertissa, jossa konemusabiiseistä oli tehty klassiset versiot. Oli muuten aivan huikea keikka!!!

3. & 4. Maailman helpoin lounas syntyy munakkaasta, ja maailman paras jälkkäri vohveleista. <3

kollaasi7

RUN, RUN, RUN. Viikkoa ennen puolimaratonia potkaisin varpaan kynnykseen ja luulin että se murtui. Hyvin sillä kuitenkin jolkotteli menemään, vaikka kipeä olikin.

kollaasi8

1. & 2. Juoksukuvat jatkuu! Nimittäin koko kesän juoksutreenit huipentui elokuun lopulla puolimaratoniin. Lopputulokseen sai olla tyytyväinen, sillä alitin tavoitteeni (2:10-2:20) ihan reippaasti ajalla 2:02:47. 🙂

3. & 4. Loppuun vielä varhaisten aamujen tunnelmia. <3

Hyvää alkanutta syksyä! 🙂